Suositukset

Kuulokojekuntoutuksen valtakunnalliset perusteet
Vastasyntyneen kuulonseulontaa suositellaan jatkossa aiempaa tarkemmaksi toispuolisen kuulovian löytämiseksi
Äänesaudiometria – ilma- ja luujohtokynnysten määrittäminen
Puheaudiometristen tutkimusten suorittaminen
Puheaudiometriaohjeistukseen liittyvä esimerkki

Vastasyntyneen kuulonseulontaa suositellaan jatkossa aiempaa tarkemmaksi toispuolisen kuulovian löytämiseksi

Suomen synnytyssairaaloissa on tehty kaikille vastasyntyneille kuulonseulonta yli 15 vuoden ajan.
Seulonnan tavoitteena on ollut ensisijaisesti löytää molemminpuoliset kuuloviat varhain aloitettavaa
kuntoutusta varten, jotta mahdollisuudet ikätasoiseen puheen ja kielen kehitykseen turvataan.
Seulontamenetelminä on käytetty automaattista otoakustista emissiota (aOAE) tai aivorunkovastetta
(aABR). Hyväksytyksi seulontatulokseksi on riittänyt normaali vaste toisesta korvasta.

Toispuoliseen kuulovikaan liittyy suuntakuulon ja hälyisissä tilanteissa kuulemisen ongelmia. Tämä
lisää riskiä esimerkiksi oppimis- ja käytösongelmiin päiväkodissa ja koulussa. Toispuolisen kuulovian
varhaisen toteamisen myötä perhe saa lapsen kuulotilanteesta aikaisessa vaiheessa informaatiota ja
tukea. Varhainen toispuolisen kuulovian diagnoosi mahdollistaa myös varhaisen kuntoutuksen
tarjoamisen lapselle.

Suosittelemme vastasyntyneiden kuulonseulontaa Suomen synnytyssairaaloissa tarkennettavaksi niin,
että myös toispuoliset kuuloviat löydettäisiin. Hyväksytty seulontatulos lapsilla, joilla ei ole kuulovian
riskitekijöitä, edellyttää jatkossa normaalia vastetta (aOAE tai aABR) molemmista korvista (+/+).
Lapsille, joilla on kuulovian riskitekijöitä, suositellaan aABR -tutkimusta molemmista korvista.

Tehohoitoa tarvinneista lapsista aABR -tutkimusta suositellaan ainakin alle 1500 gramman painoisille
keskosille ja harkinnan mukaan esimerkiksi lapsille, joilla on ollut vaikea asfyksia, pitkä
hengityskonehoito, keskushermostoinfektio, vaikea hyperbilirubinemia tai merkittävä altistuminen
ototoksisille lääkkeille erityisesti munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä. Osalle lapsista, joilla on
kuulovian riskitekijöitä (esim. synnynnäinen sytomegalovirusinfektio, vaikea ulkokorvan poikkeavuus,
lähisuvussa synnynnäinen kuulonalenema) suositellaan aina tekemään lähete paikalliseen
kuulokeskukseen jatkoseurantaa varten, vaikka kuulonseulonta olisi normaali.

Vastasyntyneen kuulonseulonta suositellaan tehtäväksi mahdollisimman lähellä kotiutumista.
Kuulonseulonta voidaan tarvittaessa kertaalleen toistaa noin kahden viikon iässä tai 1-2 viikon
kuluessa. Jos toistetussa kuulonseulonnassa ei saada hyväksyttyä seulontatulosta, tulee tehdä lähete
paikalliseen kuulokeskukseen tarkempaa diagnostiikkaa varten.

3. tammikuuta 2024

Suomen Audiologian Yhdistys
Suomen Neonatologit -alajaosto, Suomen Lastenlääkäriyhdistys